Biševo: miksi Sininen luola ei automaattisesti elätä vierailukeskusta

Rahoituskysymys retkikohteen taustalla

Biševo tunnetaan usein Modra špiljan eli Sinisen luolan kautta. Samannimisellä vierailukeskuksella on laajempi tavoite: selittää saaren geologiaa, luontoa ja kulttuuria. Morski-portaali julkaisi 10. lokakuuta Svezak-kansalaisaloitteen lausunnon, joka kyseenalaistaa keskuksen taloudellisen kestävyyden ja vaatii lisää avoimuutta.

Nykyinen kiista antaa aiheen tarkastella asiakirjoja lähemmin. Tärkeä lähde on jo julkinen: Kroatian valtion tarkastusviraston raportti toimintayhtiöstä Nautički centar Komiža. Se valmistui 12. joulukuuta 2025 ja tarkastelee tilikautta 2023. Luvut ovat siis perusteltu katsaus menneeseen, eivät vuoden 2026 ajantasainen tiliselvitys.

Luola, keskus ja yhtiö eivät ole sama asia

Yhteinen nimi johtaa helposti väärinkäsitykseen. Sinisen luolan vierailutulot ovat tarkastusraportissa oma eränsä. Vierailukeskuksen pääsymaksutulot käsitellään erikseen. Toimintayhtiöllä on lisäksi muita tehtäviä, muun muassa kunnallisia ja kuljetuspalveluja.

Koko yritysvoiton lukeminen museon tulokseksi sekoittaa tasot. Vastaavasti keskuksen heikko tuloerä ei todista koko yhtiön tekevän tappiota. Mielekäs keskustelu alkaa siksi kysymällä, mitä toiminnan osaa, vuotta ja tulolajia luku koskee.

Keskuksen virallinen konsepti ulottuu myös lipunmyyntipisteen yli. Esittely mainitsee näyttelyt ja opetustoiminnan, luonto- ja kulttuuriperinnön sekä tilat järjestöille, tieteelle ja kestävälle kehitykselle. Tavoitteiden toteutumista ja tapaa pitäisi arvioida taloustulosten rinnalla. Konseptiteksti antaa mittapuun, mutta ei vielä näyttöä vaikutuksista.

Mitä tarkastus kertoo pääsymaksutuloista

Vuodelle 2023 suunniteltiin 210.000 euroa vierailukeskuksen pääsylipputuloja. Tarkastusraportin mukaan todellinen tulos jäi siitä 206.656,48 euroa eli 98,4 prosenttia. Erotuksen vähentäminen antaa toteutuneeksi tuloksi 3.343,52 euroa.

Se on huomattava poikkeama suunnitelmasta. Kyse on kuitenkin nimenomaan keskuksen pääsymaksutuloista, ei Biševon kaikkien toimintojen kaikista tuotoista eikä jo lasketusta liiketappiosta. Tappion määrittäminen vaatisi asiaankuuluvien tuottojen ja kulujen täydellistä vertailua. Puuttuvat lipputulot eivät yksin anna tätä laskelmaa.

Vertailuksi sama raportti mainitsee Sinisen luolan lipputuloiksi noin 1,98 miljoonaa euroa vuonna 2023. Sekin on liikevaihtoa, ei voittoa. Se osoittaa ennen kaikkea, miksi vierailukohteet on erotettava: tarkastettuna vuonna luolan matkailumaine ei heijastunut vastaavasti keskuksen suunniteltuihin pääsymaksutuloihin.

Jatkuva toiminta maksaa näyttelyn ulkopuolellakin

Tarkastusraportti dokumentoi vuonna 2022 tehdyn ja tammikuussa 2023 täydennetyn sopimuksen keskuksen tilojen vuokrauksesta ja hallinnoinnista. Sovittu kesto oli viisi vuotta ja kuukausivuokra 2.747,12 euroa ilman arvonlisäveroa, lisäksi käyttökulut. Luovutettuihin tiloihin kuuluivat näyttely- ja opetustilat, ravintola-alue ja kaksi sähköajoneuvoa vierailijoille.

Tiedot osoittavat, että rakennettu keskus tarvitsee jatkuvaa organisointia ja rahoitusta. Täysi arvio vaatii enemmän kuin rakennusavustuksen vertaamisen lipunmyyntiin: mitä henkilöstö, tilat, tekniikka ja ohjelmat maksavat? Mitkä tulot todella kohdistetaan keskukselle? Mitkä palvelut halutaan tietoisesti rahoittaa julkisesti?

Koko yhtiö saavutti raportin mukaan vuonna 2023 voittoa ennen veroja 465.783,98 euroa. Positiivinen kokonaisluku ei vastaa keskusta koskeviin kysymyksiin sen paremmin kuin pahasti alittuneet lipputulosuunnitelmat. Se kuitenkin estää virheellisen päätelmän, että raportti osoittaisi koko yrityksen tappiolliseksi.

Tarkastusvirasto vaatii läpinäkyvämpää suunnittelua

Tarkastajat suosittelevat realistisempia tulo-, meno- ja voittoarvioita sekä taloussuunnitelman mukauttamista olennaisten poikkeamien yhteydessä. Suunniteltujen ja toteutuneiden arvojen pitäisi myös olla paremmin vertailtavissa. Tämä ei ole sivuseikka: vasta silloin näkee, pettikö oletus ja mikä päätös siitä seuraa.

Vierailukeskukselle olisi siksi erityisen hyödyllinen erillinen toimintalaskelma, jota voidaan seurata usean vuoden ajan. Lisäksi tarvittaisiin vierailijamäärät, opetustarjonnan käyttö ja saarelle tunnistettavat palvelut. Ne ovat reilun arvioinnin kriteerejä: yleistä hyötyä voi nimetä, mutta sen täytyy olla yhtä läpinäkyvää kuin taloudellisen tuen.

Mitä nykyinen keskustelu ei vielä todista

Julkisessa kiistassa mainittuja nykyisiä tappiosummia emme voi vahvistaa vuoden 2023 raportilla. Meillä ei myöskään ole konkreettista EU-varojen takaisinperintäpäätöstä. Väitettyä täyttä palautusta ei siksi saa esittää jo vahvistettuna taloudellisena velvoitteena.

Tarkastellut lähteet eivät osoita myöskään päätettyä sulkemista. Vierailijoille keskustelu ei siis tarkoita suunnitellun käynnin automaattista peruuntumista. Nykyinen aukiolo, ohjelma ja saavutettavuus on tarkistettava suoraan keskukselta. Poliittisessa arvioinnissa ratkaisevia ovat ajantasaiset toimintaluvut ja konkreettiset tukiehdot.

Todistettu ydin on tärkeä ilman dramatisointiakin: keskuksen pääsymaksuodotukset jäivät vuonna 2023 pahasti täyttymättä, ja tarkastus näkee suunnittelussa parantamisen tarvetta. Myöhempi kehitys on selvitettävä uusilla luvuilla, ei oletuksella, että kuuluisa luola elättäisi itsestään jokaisen muun tarjonnan.